VUONNA 2026 HAASTAVAT GEOPOLITIIKKA, KYBER- JA TIETOTURVAUHAT, TEKOÄLY – SEKÄ HENKILÖSTÖN KRIITTINEN OSAAMINEN
VUONNA 2026 HAASTAVAT GEOPOLITIIKKA, KYBER- JA TIETOTURVAUHAT, TEKOÄLY – SEKÄ HENKILÖSTÖN KRIITTINEN OSAAMINEN
Pätevä henkilöstö on tutkitusti yksi merkittävimmistä tekijöistä, jotka vaikuttavat organisaation turvallisuuteen etenkin turvallisuuskriittisillä toimialoilla. Turvallisuuskriittisiin toimialoihin lukeutuvat esimerkiksi energia- ja prosessiteollisuus, sosiaali- ja terveydenhuolto, ilmailuala sekä logistiikka.
KUVA: MATTI RAJALA
Qreformin johtava konsultti Tommi Leppänen toteaa, että henkilöstön kriittisen osaamisen varmentamiseen pitäisi suhtautua jatkuvana ja systemaattisena työnä.
Turvallisuusjohtamiseen erikoistuneen ohjelmistotalo Qreformin mukaan osaamisen hallinnan yleisimpiä haasteita näillä aloilla ovat yksittäisten työntekijöiden vaihteleva osaamistaso sekä osaamisen ajallinen muutos.
” Henkilöstön osaamisen hallinnassa on tärkeää muistaa, että perehdytyksessä kertaalleen varmennettu osaaminen ei riitä. Toimintaympäristö muuttuu nyt jatkuvasti, ja samaan aikaan ihmiset kehittyvät, oppivat uutta – ja inhimillisesti myös unohtavat. Yksi riskin paikka on se, että henkilöstön osaaminen on kunnossa paperilla, mutta käytännössä se on puutteellista tai vanhentunutta”, Qreformin johtava konsultti Tommi Leppänen toteaa.
Osaamisen varmentamiseen pitäisi Leppäsen mukaan suhtautua jatkuvana ja systemaattisena työnä. Vähimmillään pitäisi tunnistaa ja määritellä kriittinen osaaminen ja myös johtaa ja ylläpitää sitä järjestelmällisesti. Tässä suomalaiset organisaatiot onnistuvat hänen mukaansa vaihtelevalla tasolla.
” Osalla asiakasorganisaatioista on hyvtinkin toimivat ja mietityt rakenteet osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen, jolloin ne pystyvät myös reagoimaan nopeasti uusiin osaamisvaatimuksiin. Näitä on viime vuosina ilmaantunut paljon: teknologian ja automaation kehittyminen, tekoäly, geopoliittiset jännitteet sekä kyber- ja tietoturvauhat. Osassa organisaatioista osaamisen johtaminen on kuitenkin edelleen enemmän reaktiivista kuin ennakoivaa”, Leppänen kertoo.
Pätevä henkilöstö osaa tunnistaa, analysoida ja estää riskejä – sekä tarvittaessa minimoida vaikutukset Henkilöstön osaaminen vaatii Leppäsen mukaan systemaattista hallintaa, jotta työntekijät pystyvät täyttämään kriittisen roolinsa niin riskien tunnistamisessa, analysoinnissa, estämisessä kuin vaikutusten minimoinnissakin. Varmentamalla henkilöstön kriittinen osaaminen pystytään nostamaan henkilöstön toimintavalmiutta erilaisissa skenaarioissa.
” Riskienhallinnan tavoitteiden, toimintatapojen ja rakenteiden varmistaminen on aina organisaation johdon vastuulla, niin turvallisuuskriittisillä toimialoilla kuin kaikilla muillakin. Käytännön turvallisuus tehdään kuitenkin koko työyhteisön voimin arjen työssä. Siksi on varmistettava, että jokaisessa tiimissä ja työvuorossa on riittävästi ajantasaista osaamista”, Leppänen tiivistää.
Leppäsellä on aiempaa työkokemusta muun muassa energia teollisuuden pätevyyksien kehittämisen johtotehtävistä Suomessa ja ulkomailla. Hän pitää kriittisen osaamisen hallintaa keskeisenä tekijänä niin turvallisuudessa, liiketoiminnan jatkuvuudessa kuin työhyvinvoinnissakin.
” Poikkeamat ovat useimmiten seurausta monen epäonnisen tapahtuman summasta. Henkilöstöllä tulee olla riittävä osaaminen myös epätavanomaisiin tilanteisiin, joissa normaalit suojaustoimet syystä tai toisesta pettävät. Jos mahdollinen riski jää pätevän ja terävästi toimivan henkilöstön haaviin missä tahansa vaiheessa ennen toteutumistaan, vahinko vältetään”, Leppänen toteaa. n
Lähde: Vetter Communications Oy
2 / 2026 prometalli 41