Robotiikan yleistyessäkin pajoilla tarvitaan ihmisiä töihin.
KUVA: ARI MONONEN
” Konenäkö säästää kustannuksia etenkin sarjatuotannossa, koska tuotantoprosessit saadaan nopeammiksi”, aluejohtaja Max Staudinger toteaa.
tuotannon aloilla, kuten konepajoilla sekä huonekalu-, elektroniikka-, elintarvike- ja lääketeollisuudessa.”
Elektroniikan piirikorteissa on paljon pieniä osia, jotka voidaan tarkastuttaa konenäköroboteilla.
” Suomessa konenäöllä on paljon käyttöä myös esimerkiksi paperiteollisuudessa. Tuotantolinjalla paperi liikkuu nopeasti, mutta konenäön avulla pystytään tarkistamaan laatukriteerien täyttyminen ja havaitsemaan mahdolliset paperin reikiintymiskohdat.”
Staudinger huomauttaa, että tässä sovelluksessa ei varsinaisesti käytetä robotteja. Kyseessä on konenäkösovellus, joka koostuu yhdestä tai useammasta kamerasta, optiikoista ja valolähteistä.
” Otetut kuvat analysoidaan sitten joko erillisessä tietokoneessa tai kameran sisällä, jos kyseessä on niin sanottu älykamera.”
” Robotit eivät muutenkaan toimita varsinaista laaduntarkkailua, vaan tämän osan hoitaa konenäköjärjestelmä. Siitä saatuja tietoja voidaan sitten käyttää robotin ohjaamiseen. Toisinaan robotit tekevät valmiiksi ohjelmoituja liikkeitä, jotka
”
Robotiikan yleistyessäkin pajoilla tarvitaan ihmisiä töihin.
voivat olla riippuvaisia konenäöstä saaduista tiedoista”, Staudinger selittää.
Jos konenäkö on varustettu infrapunakameralla, laadunvarmistuksessa pystytään havaitsemaan esimerkiksi hedelmien ja juuresten pilaantuneita kohtia, jotka ovat piilossa pinnan alla.
Infrapunakamerat pystyvät myös paikallistamaan tarkastettavien kappaleiden kosteat kohdat.
Ultraviolettialueen konenäkökameralla puolestaan kuvataan ja tarkastetaan voimalinjoja. UVkameroiden avulla saadaan voimalinjojen sähköpurkaukset näkyviin.
” Lääketeollisuuden sovelluksissa UV-kameralla voidaan etsiä bakteereja, jotka säteilevät sellaista valoa, jota tavallinen kamera ei havaitsisi”, Staudinger mainitsee.
” Edelleen konenäön avulla pystytään hakemaan halkeamia tienpinnoista ja ratakiskoista.”
Monet konepajat Suomessa ovat Staudingerin mukaan jo huomanneet konenäön hyödyt: uusilla kehittyneillä järjestelmillä säästetään kustannuksia etenkin sarjatuotannossa ja saadaan muutettua tuotantoprosessit aiempaa nopeammiksi.
32 prometalli 2 / 2016